Iltapäivän pyöräilyllä alkoi loppumatkasta sataa. Vettä on viime aikoina tullut ihan mukavasti, paikoin tienvarren ojissa ja puroissa lähestytään jo kevään tulvakorkeuksia.

Aamun pyöräilyllä oli aukeilla paikoilla paikoin sumua, ihan tuli syksyinen fiilis. Metsäpolulla eteen osunut peura antoi kiltisti tietä.

Aamun polkupyörähdys vei lintuilemaan ja eksyilemään. Kosteanpuoleinen mutta viileähkö oli keli.

Tein blogiini listauksen hyvistä pyörälenkeistä Tampereen itäpuolella. Reitit alkavat Kaukajärveltä, mutta soveltaa toki voi. Mukana on reittejä 30–110 kilometrin matkoille, ja reiteistä löytyy kartat ja GPX-tiedostot.

https://www.mikkosaari.fi/pyorailyreitteja-ita-tampereelta/

Toivottavasti näistä on iloa jollekulle!

”Ei saa olla liian hienoa ja hifistelyä. Haluan kapinoida materialismia vastaan. Näyttää, että vanhoillakin kulkuneuvoilla pääsee eteenpäin ja pystyy tekemään tällaisia reissuja.”

Sama pyörä on ollut hänellä jo kaksitoista vuotta. Hän löysi sen mummolansa varaston perukoilta ruostumasta, kun oli vasta nassikka.

”Katsoin, että ei jumpe, tuolla varmaan pääsee ihan sikalujaa, kun siinä on iso eturatas”, hän kertoo.

Aamun polkupyörähdys vei mäkkylöimään. Pyöräilystä oli viikon tauko, mutta eiköhän se taas tästä.

Hei tällä pyöräedun säilyttämisen puolesta taistelevalla addressilla on lähes 50 000 ääntä! Jos ette vielä ole käyneet lyömässä nimeänne listaan, nyt on mitä täydellisin hetki!

https://www.adressit.com/pidetaan_kiinni_pyoraedusta_hyvinvoinnin_ja_luottamuksen_puolesta

Päivän ohjelmassa Längelmäveden ympäriajo: noin 115 km vaakasuoraan ja parin kunnon mäen ansiosta yli kilometri nousua.

Olenkohan ainoa, jolla pyöräillessä kandenssin nostaminen esim. 75->90 on vaikeaa, jos teho (tai vauhti tasaisella) pitäisi pitää samana?

Jostain syystä se tuntuu aina tosi raskaalta. Usein näin toki käy silloin, kun aiemmalla kadenssilla alkaa jalka loppua ja koetan saada kadenssilla jalkoihin uutta verta ja tavoitetasot tehot pysymään ennallaan.

Jaoin teille! Ma jaon tein!

Käväisin sitten fillarilla kirjastossa. Noilla pääväylillä pakokaasua saa keuhkoihinsa yli oman tarpeen. Siellä ilmastoidussa säilykerasiassa asiaa ei varmaankaan tule ajatelleeksi.

https://medium.com/@eljas.verve/lyhyt-py%C3%B6r%C3%A4ilev%C3%A4-kertomus-revisio-5-05-667e2b8135c7

Yksi ominaisuus, jota kaipaisin pyöräilyä tukeviin navigointisovelluksiin, on liikennevaloristeyksien priorisointi alaspäin. Yksinkertainen liukusäätö riittäisi.

Omien kokemuksieni perusteella sekä täällä Helsingissä että aikaisemmin Vantaalla ylivoimaisesti suurin arkipyöräilyn sujuvuutta ja nopeutta edistävä tekijä on se, kuinka tehokkaasti onnistut välttelemään liikennevaloja. Useimmiten se tarkoittaa samalla miellyttävämpiä reittejä, liikennevalojen vähyys tarkoittaa usein myös autojen vähyyttä.

Monesti tuloksena ei ole lyhyin reitti, mutta se on silti nopein reitti. Muutama vuosi sitten leikin oman reititysalgoritmin kanssa, joka toteutti tämän tarpeen ja se toimi hämmentävän hyvin.

Selvisi että Tampereen ratikkaan tarvitsee pyörälle oman lipun. (Mitenkähän mennyt ohi, tuskin uusi juttu.)

Ei muuten, mutta Nysselle voi ostaa lipun android/ios -kännykällä, matkakortilla (+6€, Frenckellistä ma-pe klo 9—16, netistä jos on pankkitunnukset), tai luottokortilla (lippu per kortti).

Jos esim. on ulkopaikkakuntalainen jolla on peruspuhelin ja vain yksi luottokortti, niin lippua ei voi edes teoriassa ostaa.

Sama jos pyörän sijaan on lapsi.

½

Eihän tämmöistä meinaa uskoakaan, mutta paketista otettu uusi ketju oli valmiiksi juuri sen pituinen, minkä pyörään tarvitsin.

Hyvä varsinkin, ettei ollut tullut ostettua liian lyhyttä

#Noniin. Nyt näyttää siltä että #auto #myydään pois parin viikon sisällä.

#Elikkä, olisko antaa vinkkejä sähköavusteisista kuormapyöristä? Ei väliä onko kaks- tai kolmipyöräinen.

Mieluusti kiinteällä kopalla edessä, mutta hyvin perustellusti myös tukevat tarakat ja peräkärry otetaan harkintaan.

#Apuva #AutoLähtee #AutotonElämä #Pyöräilydontti #Pyöräily #Kuormapyörä

Edit: budjetti 2000-4000 €. Pääasiallinen tarkoitus on hoitaa viiden hengen talouden kauppareissut.

Viimeisen lomaviikon suunnitelmat olivat jääneet hieman epämääräisiksi, joten keksin lähteä pitkästä aikaa pidemmälle pyöräretkelle. Pakkasin vanhan ja hieman kankeakulkuisen Nishikini retkivarusteilla, otin seuraavana aamuna junan Lahteen ja lähdin ajamaan.

Kilometrejä tuli reitillä Lahti-Vääksy-Pulkkilanharju-Sysmä-Hartola-Joutsa-Pertunmaa-Kuortti-Jaala-Lahti neljättäsataa, reitti ulottui neljän eri maakunnan alueelle ja reitille osui kaikenlaisia teitä valtateistä kärrypolkuihin. Suurimman osan matkastahan suomalaisen maantien varrella ei ole mitään kovin mielenkiintoista, mutta paikoittain reitille osui oikein kauniita paikkoja, kuten Pulkkilanharju tai minulle aiemmin tuntematon todella idyllisen oloinen Vuolenkosken kylä.

Ja toki myös kulttuurimaisemia, kuten Sysmä, joka jostain syystä on ollut rautakaudelta ja keskiajalta aina viime vuosisadan alkuvuosiin saakka ollut monella tavalla keskeinen paikka, ja selvästi yhä vieläkin poikkeuksellinen virkeä maaseutu- ja mökkeilykeskus. Sieltä minun esi-isänikin ovat Helsinkiin muuttaneet, kävinkin samalla katsomassa isoisoisäni ja isoisoisoisäni synnyinpaikkoja.

Se, mikä kiinnitti huomion, oli että ainakin näiden teiden varsilla ei eläimiä näkynyt missään. Iitissä oli kaksi hevosta, siinä kaikki. Eikö kotieläimiä enää ole, vai eivätkö ne laidunna? Villejä eläimiäkin näkee enemmän Helsingissä liikkuessaan, tällä reissulla en tainnut bongata muuta erityistä kuin vesimyyrän Pulkkilanharjulla, komean kurkiparin jossain Sysmässä ja peuran Jaalan seudulla.

Nyt sitten jo olenkin takaisin työarjessa. Kiitos tukahduttavien helteiden, tämä ilmastointi tuntuu nyt ihan tervetulleelta.

#matkaraportti  #pyöräily 

Aamun polkupyörähdys tarjosi eksyilyä ja lintujen bongausta.

Aamun polkupyörähdys tarjosi lämmintä keliä. Kukkia oli näkyvillä.

Aamun polkupyörähdys vei eksyilemään Espooseen. Lämmintä oli.

Saimaa : Pyöräilyopas

Tutustuin Karttakeskuksen pyöräilyoppaisiin viime vuonna Pyörämatkalla Suomessa -kirjan myötä. Se esitteli pyöräreittejä matkailutarkoituksiin eri puolilla maata. Tässä kirjassa mennään samalla formaatilla, mutta keskitytään Saimaan ympärillä kulkeviin reitteihin. Reitit käydään selkeästi läpi ja matkan varrelta löytyvät palvelut esitellään, koristeltuna matkailuhimoa ruokkivin valokuvin.

Kirja esittelee viisi eri reittiä Saimaan seutuvilta. 156 kilometrin […]

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/saimaa-pyorailyopas/